Huh hellettä ja kiirettä se on taas pitänyt! Mitähän kaikkea onkaan jäänyt päivittelemättä – mutta niin liitoa (juu, myös agiliitoa!) on viime aikoina elo ollut, ettei ole ehtinyt juurkaan aloillaan istuskella. Täytynee heittäytyä ehkä jopa hieman epäkronologiseksi, ettei tarvitse yhteen postaukseen kaikkea ängetä. :P
Viikko takaperin starttailtiin KSTK:n kisoissa, hirmu helteessä, kotoisasti Kajaanissa. Diman luokkanousu jäi kiinni vitosesta (keppien viimeinen väli), 1.87 sekunnista ja 0.87 sekunnista. Melko läheltä viuhuu, etten sanoisi.. Eikäpä Kirppu jättänyt kovinkaan paljon pelivaraa siihen nollatulokseenkaan, siis tuloksella -0.13 sijoitus 5. ja LUVA. Tarkkana miehenä Kirppu ei itseään liikaa rasittanut, vaan ajoitti suorituksen nappiin.. :D 
Agiradalta tuloksella 1.87 sija 3. ja hyppärituloksella 0.87 ylsi podikalle sijalle 2. Palkintohai. :D
Hidashan se oli, kuin täi tervassa, mutta liiteli niin hyvällä Kirppu-fiiliksellä, että ei voi olla, kuin iloinen. Sitäpaitsi kyllä ne yliajat voi laittaa ihan puhtaasti huolimattoman ohjauksen piikkiin, sillä ilman niitä valtavia kiertelyitä ja kaarteluita oltais helposti menty alle ihanneajan. Jos Dima tätä tahtia rohmuaa nollia, että LUVA per vuosi, niin sehän on heittämällä alle kymmenvuotiaana kakkosissa. Tsih-hih.
Vanjakin jumppasi ihan reippaasti, mutta kepeillä sakattiin taas eniten ja yhden lentokeinun palautin hylsyksi. Samoin hyppäriltä tuli hylsy, mutta hyppärinolla meillä jo onkin, eli siellä kurvailtiin ilman paineita. Tuli Vanjallekin kuitenkin lopulta sunnuntain agiradalta onnistuminen 0/3. ja LUVA. Jee! Poikain kanssa nyt sitten humputellaan ja yritellään niitä luokkanousunollia. Paineita en ota edelleenkään – paljon mukavampaa ja hauskempaa näin.
KSTK:n kisaradat 1.-2.6. Ohjaukset aivan hirveitä ja myöhässä, eikä todellakaan mitään vauhtipätkiä, mutta laitetaan kelin piikkiin. Kaikki. :D
PETKUHUIPUTUS 