..mikä on ihan kauhean hyvää, näet, rasvattoman maijjon kansa!
Syksy saa, niin minäkin. Nimittäin uutta impsiraatiota, ja joo-o, aksa on alkanut taas maistua, jee! :) Vanja on vähän kesäterässä, mutta vammat paranneltu, ja Pirkkokin sai juoksunsa juostua. Ja kuten on jo ehditty oppia, noin 4 viikkoa juoksun jälkeen on hieman tavanomaista vaisumpaa aikaa, aksa menee ryömitysvaihteella, lelut ei innosta ja muutenkin taivas meinaa putoilla niskaan, mutta sitten *simsalabim* se yhtäkkiä on taas oma touhukas itsensä. Nyt ollaan bäk in normaali.
Tämän viikon reeneissä koirat ovat esitelleet hirmuista taitavuuttaa. Eipä mulla tässä muuta, ku leuhkin vähä hienoilla koirillani! :D