6 vuotta ja pari päivää sitten punkeutui VaNdaalin poikasia maailmaan. Urosta kovasti odottelin ja lopulta seitsemän nartun vanavedessä pyllähti pentulaatikkoon Petku.
Ei tullut Petjasta se hienoin koira. Ei tullut ruusukkeita, pystejä tai podiumkuvia.
Mutta tuli KAIKISTA TÄRKEIN koira.
Petjan, ja kaikkien Petjan edesottamusten myötä, minusta on tullut täysin erilainen ihminen. Opin kuuntelemaan koiraa. Opin todella arvostamaan sitä, mitä on. Opin painamaan mieleen, että mikään ei ole itsestäänselvää. Opin itsestäni ja ihmisyydestä enemmän, kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Opin hyväksymään.
Petjan, ja tapahtumien, merkitys minuun on ollut, ja on oleva valtaisa.
Petku. Petkuttaja. Petkuketku. Sinut minä tarttin!
PETKUHUIPUTUS 