*********
[Edit kesäkuu 2022: Igor on kunnossa. Lanneselän jumi löysäsi, luustokuvista ei parempia lausuntoja olisi voinut saada. Selkä, lonkat, kyynärät, olat, kaikki priimaa. Kaikki hätä ja huoli tuntuu naurettavalta nyt. Mutta tätähän tämä on aina ollut :) -Jenni ]
**********
Igor ei ole kunnossa. Igor oli ihan kunnossa, mutta sitten tuli ripuli ja sitten jotain kävi selkään. Enkä tiedä, mitä.
22.4. Käytiin treenaamassa, saatiin hallille seuraakin, kun Suvi / ig: Suviiiha poikkesi ihanien whippet-tyttöjen kans vierailulla Kajjjaanissa. Igor teki ehkä 6 toistoa verkkojen kanssa kuudella kepillä, ei muuta. Sitä ennen tehtiin noin 20 min lämppälenkki ja jumppailtiin hallissa. Liikkeessä ei näkynyt mitään vikaa. Eikä missään.
Koirilla on pakussa Variocagen häkki, jonka oven lukitussalpa on inhottava koukkumallinen ja avaan oven aina niin, että ovi jää minun selän taakse, eivätkä koirat ikinä hyppää oven puolelta kyytiin. Olen pelännyt, milloin ne jysäyttävät selkänsä koukkuun tai oven alareunaan, jos vahingossa pääsevät vähän ”poikittain” oven alta yrittämään kyytiin. Nyt Igor kuitenkin ehti luikasta oven välistä kyytiin, jäi takista kiinni salpaan ja jäi kynnykselle pinteeseen ”kyykkyasentoon”. Sain nopeasti vetäistyä takin irti salvasta, enkä hoksannut tilanteessa mitään käyneen.
Seuraavana aamuna Igor piippasi kakalle aamuaikaisella ja pihalta palatessaan, se tuli sisälle KÄVELEMÄLLÄ, mikä sinällään on merkki jostain vakavasta, ja lisäksi huomasin, että se meni pedilleen todella ihmeellisesti takajalkoja varoen. Ei saanut selvää, mistä oikein kiikastaa ja arvelin, onko persaus jo hellänä ripuloinnista. Kopeloin koiraa, en löytänyt oikein mitään erityisen kipeää, annoin varalta kipulääkettä, BOT-loimi oli päällä ja ajattelin, että katsellaan päivän mittaan tilannetta. Tilanne alkoi kohentua lauantai-päivän aikana, ripulikin rupesi helpottamaan, kun pääsin apoteekkiin hakemaan Inupekt Fortea ja Promaxia. Sunnuntaina liikkui jo ihan ok, ehkä aavistuksen takajalkoja varoen, ja oli pirteä.
Ajattelin edelleen, että ripulista kaikki johtuu ja ajeltiin kotikotiin talvilomalle. Lenkkeiltiin lomaviikolla normaalisti. Ei mitään erityisen rankkaa, normaaleja kävelylenkkejä ja välillä vähän irtirallia hiekalla/jäällä (järvellä uskomaton keli liikkua edelleen). Viikon päästä palattiin kaupunkiin ja ensimmäiseksi pyyhälleettiin hallille tekemään viikon kotiläksyt ja ratatreenitehtävä. Igorin tekemisessä ei ollut mitään tavanomaisesta poikkeavaa, mutta treenin jälkeen totesin, että jotain on silti vialla. Saatiin peruutusaika heti seuraavalle iltapäivälle taas Sannalle / Tmi Sanna Uhlbäck.
Kuten arvelinkin, ristiselästä vika löytyi. Oikealla puolella juuri ennen Si-niveltä oli napakka hermopinne ja oikean takajalan asentotunto oli myös heikentynyt. Tätä testasin viikkoa aiemmin, ja silloin varpaa napakasti kääntyivät oikeinpäin, vaikka tilanne oli ns. akuutti. Mietin, onko jumi pahentunut viikon, ja liikunnan seurauksena, ja pahentanut pinnettä.. Ei voi tietää. Samalla löytyi myös L7 -nikamasta reilu ”kuoppa”, jotenkin erimallinen nikama, ja ihmeteltiin, miten sitä ei ole aiemmin huomattu, mikä muutos lihaksistossa on voinut tapahtua. Kuitenkin Igor oli käsitelty noin kuukausi aiemmin, eikä selässä ollut kertakaikkiaan mitään vikaa. Ei minkäänlaista kiristystä. Nyt ristiselässä oli paha hermopinne ja molemmat takajalat kiristelivät.
Voin sanoa, että huolestuttaa. Helvetisti.
Voin sanoa, että on taas pitänyt ottaa stressinhallintatyökalut aktiiviseen käyttöön ja resetoivat hengitykset, koska muuten menisi hyperventiloinnin puolelle. Olen päättänyt olla murehtimatta asioita ennakkoon. Nyt yritän pitää siitä kiinni kynsin, hampain.
Igor täyttää kesäkuun alussa 2v. ja mielellään – ellei nyt mitään akuuttia ilmene – odotan virallisten selkäkuvien kanssa sinne.
Mikä on tuo kuoppa? Onko se syys oireille/hermopinteelle? Vai onko hermopinne traumaperäinen? Nytkähtikö selkä hypyssä häkkiin, kun takki tarttui oveen ja Igor jäi jalat koukussa, selkä notkolla jumiin häkin kynnykselle? Lisäsikö ripulin tikistely ja kylmä tuuli ehkä oman osansa? Miksi kuukausi aiemmin ei näkynyt mitään ja koko talvi on aktiivisesti liikuttu ja treenattu?
Pinne kenties helpotti, nyt on takana taas pari lepopäivää, tänään käydään pienellä lenkillä ja ehkä tehdään vähän jotain aktivointia. TopTeam-leiri lähenee uhkaavasti ja pitäisi pian olla tieto, olemmeko sinne menossa vai emme.. Sekin vielä. :( Tosiaanko minun niin kovasti odotettu TT-kausi menee taas näin? Väkisin käy mielessä, että jos alle 2-vuotiaalla koiralla on oireita rakennevirheellisestä selästä, ei elinajan ennuste ole kovin pitkä. Niinku tiiätte. Diman selkä alkoi oireilla 9,5-vuotiaana. Tiesin, ettei ennuste ole kovin kaseva, mutta Dima oli jo vanhuuden kynnyksellä. Tilanne oli helpommin käsiteltävä ja ymmärrettävä.
Nythän me ei voida muuta, kuin jatkaa normaalia eloa ja liikuntaa, tarkkailla ilmeneekö oireita, ns. ajaa vika esiin, jos sellainen on. Käydä kenties fyssarilla, mutta sekin lie vähän turhaa ennen kuin selkä on kuvattu ja nähdään, mitä siellä on.
Olen joutunut käymään taas hirvittävän määrän tunteita ja ajatuksia läpi. Tässä hetkessä auttaa se, että olen tämän tyyppistä tilannetta varten tehnyt hitosti mielikuvaharjoittelua ja olen päättänyt pysyä positiivisella mielellä, päättänyt olla pelkäämättä ja katkeroitumatta. Harmittaa ihan saatanasti, koska Igor on ollut kuin Jennin mieli. Aivan täydellinen koira minulle. Olisihan se toki liikaa pyydetty, että se olisi myös terve. Mutta toisaalta, olen päättänyt olla kiitollinen, että olen saanut näin hienoa polkua kulkea näin hienon kaverin kanssa. Kun se polku tulee päätepisteeseen, voi todeta, että olipa hieno matka. Siihen saakka kannattaa pyrkiä vain olemaan onnellinen tästä hetkestä.
Mutta vaikeaa se on. Melko herkästi illalla asia pyörähtää mieleen ja vaatii taas todella kovaa mielenhallintaa, että ei ahdistu hiiteen ja menetä yöuniaan kokonaan. Luulen, että tämän viikon liikunnat alkavat näyttää vähän suuntaa, onko tilanne paranemaan päin, vai palataanko heti lähtötilanteeseen. Aamulla Igor kipaisi pissille ihan normaalisti, ei pompotellut oej:aa, vaan askelsi reippaalla ravilla portaat alas. Katsotaan.
PETKUHUIPUTUS 