Tässä sivuirrotukset, leijeröinti ja pimeä putki meni hyvin ja ne ns. helpot putket ei millään. Parhaiten onnistui silloin, kun en ollut liian edellä, vaan jättäydyin vähän taakse ja irrotin putkeen. En ole varma, mutta saattoi olla niin, että Igor muisteli rataa mölleistä ja oli vähän liian kiire minun perään, ettei malttanut mennä putkiin. Olis tosiJatka lukemista ”2022-3-31 Igor: Sivuirrotus, leijeröinti, pimeä putkikulma ja loukkaantuminen”
Kategoria-arkisto:Terveys
PARI SANAA PETJASTA
Marraskuinen vesimattokäynti kirvoitti mietiskelemään tarkemmin tilannetta reilu vuosi Petjan leikkauksesta. Kaikki on oukei. Petja on oukei. Jalka ei kipeydy liikkumisesta ja rasituksesta.Jumpat, vesimatto, nousujohteinen rasitus, ”suunnitelmallinen lenkkeily”, spurtit pellolla jne. ovat tuoneet Petjan taas aivan hyvään peruskuntoon. Syksyllä otettiin lisäksi etävalmennusjakso hyppytekniikan parissa ja se oli mannaa kropan hallinnalle ja uskallukselle käyttää leikattuakin jalkaa kunnolla!Jatka lukemista ”PARI SANAA PETJASTA”
Entä jos ei pysty
Sosiaalisessa mediassa tuli aamulla vastaan kaverin ihanaa pohdintaa maailman parhaasta koirasta. Miten koiran olisi aina syytä tietää olevansa maailman paras ja se tulee sille myös kertoa. No, ei se niitä sanoja todennäköisesti ymmärrä, mutta merkitysen niiden takana. Tulee mieleen Päivi Saarilahden luento koiran kohtaamisesta (Sporttirakki) ja se, miten katsot koiraasi. Millainen vaikutus sillä on suhteeseen.Jatka lukemista ”Entä jos ei pysty”
Harrastusmietteitä
It’s been a while, my friend. Viimeksi mietin, kuinka pitkä tauko *mahtollisesti* – Härski Hartikais äänellä – seuraavaksi on tulossa, mutta ei tullut, kuin vajaa kaks vuotta.. että postailussa selvästi tihenevää taajuutta ilmoilla. Kauhea kyty, mutta kauhea kynnys kirjoittaa mitään, kun niin paljon on tapahtumaa taustalla. Niin moni asia on muuttunut ja niin paljon onJatka lukemista ”Harrastusmietteitä”
Toiveita ja terveisiä
Eipäs ole aikoihin tullut päiviteltyä terveyskuulumisia, siis terveisiä, ei edes Diman tilannetta sitten marraskuisen Aistin reissun. Mitemmäänysillai?! Eli 6.11. Diman kanssa tehtiin raskas ja kallis reissu takahikiälle ja syrjään, Vantaalle, eläinsairaala Aistiin. Kirppu pääsi (joutui?) perusteellisiin tutkimuksiin ja lopulta magneettikuvaus sen vahvisti, mikä selässä krenkkasi; välimuotoinen nikama L8, rappeutunut välilevy L7-8 ja selvä välilevytyrä L7-8, josta johtuen hermojuurikanavatJatka lukemista ”Toiveita ja terveisiä”
Ei hyvältä näytä.. :(
Aina jotain.. Tällä kertaa huolen aiheena Dima, jolla on jotain keskivertoa pahempaa vikaa-vikaa todennäköisesti selässä. Taaksepäin ajatellen jo syyskuun alussa välähdyksenä kävi mielessä, onkohan sillä kaikki ihan ok. Mutta lopulta mitään sellaista ei arjessa näkynyt, että siihen olisi osannut enemmälti kiinnittää huomiota. Dima oli hierottukin vasta elokuussa, eikä mitään ihmeempiä, normaalista poikkeavia jumituksia sieltä löytynyt.Jatka lukemista ”Ei hyvältä näytä.. :(”
Sairastuvalta, päiviä!
Vanja on taas vaihteeksi telakalla, helle kiusaa ja kaikkia ketuttaa..vai miten sen nyt meni. Helle on kyllä kiva, mutta koiraharrastamisen kannalta ihan ahterista. Niin, ja haavojen paranemisen kannalta. Minulla oli jo kovat pitkän tähtäimen suunnitelmat, kuinka elokuussa päästään tekemään jälkiä sekä Vanjalle, että Dimalle. Päästään ehkä käymään aksakisoissakin, ja voisin siellä testailla erilaisia poikkitieteellisiä menetelmiäJatka lukemista ”Sairastuvalta, päiviä!”
Vanjassa vara parempi <3
Koko kevään ajan meillä oli huoli. Kova huoli VaNdaalista, jonka yhtäkkiä tajusin olleen jo pitkän aikaa epänormaalin vaisu. Treeneissähän sellaiset käy ilmi, ei niinkään täällä kotiarjessa, niin nytkin. Helmikuussa tunnustin lopulta itselleni, että koira ei ole kunnossa. Ei ole ollut sitten marraskuun. Koko porukka sairasti kyllä kennelyskänkin maaliskuussa ja lisäksi Vanjalta löytyi violetti kulmuri samoihinJatka lukemista ”Vanjassa vara parempi <3”
Hei, hei, mitä kuuluu?
Täällä ”taas”! Vain 10 kuukauden tauon jälkeen. :D -Ja ai mitäkö on tehty? No, tuota, mistä sitä lähtis…? No, ensinnähi on tehty yks kappaletta omakotitaloa, josta johtuen (osittain) mm. blogikirjoittelu jäi tyystin viime kesän jälkeen. Ja sen ohessa on touhuttu toki yhtä sun toista muutakin. Tässä tiukka yhteenveto merkittävimmistä, eli viimeisen postauksen jälkeen tapahtunutta: HeinäkuussaJatka lukemista ”Hei, hei, mitä kuuluu?”
Arvokasta asiaa!
Arvot, arvot, kilppariarvot! Diman kilpparikontrollin tulokset saatiin eilen. Kyseessä oli siis ensimmäinen kontrolli lääkityksen aloittamisen jälkeen ja oikein hyvältä näyttää: Tutkimus: S/P-T4, (tyroksiini, kokonais) Tulos: 32.4 nmol/l Viitearvot: 15.00-53.00 Pari kuukautta sitten, ennen lääkityksen aloittamista, vastaava arvo oli 6,4. Muutos on silmiinpistävä sekä paperilla, että – mikä tärkeintä – myös elävässä elämässä. Kirppumies on herännytJatka lukemista ”Arvokasta asiaa!”
PETKUHUIPUTUS 