Käsitöitä ja kepittelyä

Harmaa ja tihku-räntä-sateinen tammikuinen lauantai. Eka tehtiin Ronsulle komein teräsmiestakki ja sitten vedettiin saunahiet hallilla. Kyllä oli hauskaa taas, vaikkei ollut oikein yhtään järkevää ajatusta hallille mennessä. Seuraavalla kerralla jotain muuta. Vaikka kuudella kepillä aloituksia. :) Viteospektaakkelihan se on taas rakenneltu, ja HUOM! TAUSTAMUSALLA! :D Mitään muuta perustetta biisivalinnalle ei ole, kuin että se sattui

Vanja & keppihärö vol. 3

Nonnii! Seittemän blogijulkaisua vuorokaudessa pitää 10-sormijärjestelmän rasvassa. :D Varasin Seppälän koirakeskukselta hallin tunniksi, jotta Vanja saa käydä välillä erilaisilla kepeillä, ja Pirkko vieraalla keinulla. No, Pirkko lähti näätämetille, joten piipahdin pikaisesti kiireisen työviikon jälkeen reenailemassa VaNdaalin ja DIMAN!! kanssa. Vanja pujotteli kolisevia, huojuvia, luistelevia alumiinikeppejä niin hienosti, että virhettä en saanut sitä tekemään. No, hirveesti

KEPPIHÄRÖILYÄ VOL. 2

Vanjan kanssa on jatkettu kepittelyä ja tässä viikon takaisia reenejä. Olin kertakaikkisen tyytyväinen itseeni, sillä KERRANKIN osasin pitää treenin tarpeeksi lyhyenä ja Vanjan vire pysyi superhyvänä koko ajan. Kuten edellisessä itse itselleni totesin; panosta vireeseen, matalalla vireellä tehdyt oikeat suoritukset eivät vie Vanjaa asiassa eteenpäin. Yhtä nasevat oli Pirkon keinutreenit, joista raporttia tulossa myös. Sen

Keppihäröilyä vol. 1

Vielä viimeinen pinnistys kohti keppiosaamista. Laskeskelin tuossa, että tämän vuoden kolmestakymmenestä startista rata on kosahtanut kepeille 70-prosenttisesti. Ajattelin, että prosentti olisi suurempikin, mutta onhan tuo nyt jo ihan riittävä. Kyllähän se vähän harmittaa. Hienoja, virheettömiä ratoja, mutta se viimeinen keppiväli. Keväällä painiskeltiin muutenkin Vanjan masennuksen (?) kanssa. Kevään starteissa se pujotteli ihan ok, mutta silloin

KANNATTAVAA TOIMINTAA

Meillä harrastevälinevarustelu senkun vain villiintyy ja nyt on päästy pelaamaan omien pujottelukeppien kanssa. Tuttavan suosituksesta ostin kokeeksi maahan tökättävät kepit; 12 keppiä säilytyspussissa + naru, johon merkitty 60 cm keppiväli (asennusta helpottamaan) oli tarjouksessa Zooplussalla viitisenkymppiä. Epäilin vähän, miten mahtavat ylipäänsä pysyä pystyssä, mutta loistavasti pysyvät! Minun koirani, kun eivät paljon keppeihin nojaile, ei näissä ole

Kepit imee! :)

Eilen oli taas sateinen ja ankean harmaa päivä, eli viimeisen päälle keli treenata keinonurmella, sisätiloissa oikein ajan kanssa kepeille lähetystä. -Ja hyvinhän ne kepit imi! :) Näillä meikäläisillä kun meinaa olla sitä vikaa, että pujottelu lopetetaan toiseksi viimeiseen keppiväliin, kun hermo ei vaan kestä pujotella loppuun ja on niin kauhia kiire eteenpäin. Joudun siis ohjaamaan